Asukkaille

Ilmanvaihto

 

Ilmanvaihto on huoneilman laadun ylläpitämistä ja parantamista huoneilmaa vaihtamalla. Ilmanvaihdolla hallitaan ilman kosteutta, puhtautta ja asumisviihtyvyyttä. Puhdas ilma tulee huoneistoon korvausilmaventtiilien (käytetään myös nimityksiä tulo- ja raitisilmaventtiilit) kautta ja poistuu huoneistosta poistoilmaventtiilien kautta. Erilaisia ilmanvaihtojärjestelmiä ovat:

 

  • koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä
  • koneellinen poistoilmajärjestelmä
  • painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä

 

Huoneiston haltijan on huolehdittava ilmanvaihtoventtiilien säännöllisestä puhdistamisesta sekä koneellisessa ilmanvaihtojärjestelmässä käytettävien suodattimien säännöllisestä puhdistuksesta tai vaihtamisesta. Puhdistaminen on hyvä suorittaa kaksi kertaa vuodessa. Mikäli ilmanvaihtoventtiilien puhdistaminen ei ole entuudestaan tuttua, apua saa katsomalla Isännöintiliiton tekemän videon.

 

Rakennusten sisäilmaston ja ilmanvaihdon määräykset löytyvät D2 Suomen rakentamismääräyskokoelmasta ja opas tehokkaaseen ilmanvaihtoon Motivan nettisivuilta.

 

Huoneiston lämpötila

 

Lämpötilalla on suuri merkitys asumisviihtyvyyteen ja energiankulutukseen. Yleinen ohjearvo huoneistojen lämpötiloissa on 20 – 22 asteen välillä. Liian korkea lämpötila johtaa asumiskustannusten nousuun.

 

Vesikiertoiset patterit toimivat oikein, kun niiden yläosa on lämmin ja kun tartut toisella kädellä patterista lähtevään johtoon voit tuntea pienenkin lämpötilaeron. Tällöin vesi virtaa patterissa.

 

Pattereiden vesivuodoista ja lotinasta sekä huoneiston liian korkeasta tai alhaisesta lämpötilasta on ilmoitettava yhtiön huoltoliikkeelle!

 

Kosteat tilat

 

Kosteiden tilojen hoidossa perusasia on tilan kuivuminen käytön jälkeen mahdollisimman nopeasti. Kuivumista nopeuttavat seuraavat keinot:

 

  • lastalla kuivaaminen
  • hyvä ilmanvaihto
  • lattialämmitys

 

Kosteiden tilojen vaurioista on ilmoitettava heti isännöitsijälle!

 

Sähkölaitteet ja sähkötyöt

 

Sähkönkäyttö on turvallista, kun noudatat sähkölaitteiden käytössä perussääntöjä:

 

  • vialliset laitteet on huollettava
  • käyttöohjeita on noudatettava
  • laitteiden ympärille on varattava riittävästi tilaa ilmankiertoa varten
  • kuumien laitteiden kanssa on muistettava varovaisuus ja suojaetäisyys
  • sähkölaitteiden virta pitäisi sammuttaa, kun laite ei ole käytössä
  • usealla pistorasialla varustettuun jatkojohtoon saa kytkeä vain pienitehoisia laitteita
  • lieden päällä ei saa säilyttää tavaroita
  • pölyt on imuroitava laitteiden takaa säännöllisesti
  • saunan kiukaan lähellä ei saa kuivata pyykkiä

 

Huonokuntoinen sähkölaite on paloturvallisuusriski ja se tulee poistaa käytöstä!

 

Sähkötöiden tekeminen on luvanvaraista toimintaa ja vaatii ammattipätevyyden. Asukas voi ainoastaan kytkeä valaisimen katossa olevaan valaisinliittimeen eli ”sokeripalaan” tai pistotulppaan. Toimenpidettä varten on katkaistava virta ryhmä- tai mittaritaulun pääkytkimestä. Valaisinta ei saa jättää riippumaan pelkkien liittimien varaan vaan se on ripustettava kattokoukkuun. Asukkaan tehtävänä on vaihtaa itse valaisimen lamput ja sulakkeet.

 

Kaikista huoneistosta tehtävistä sähkötöistä on ilmoitettava taloyhtiölle muutostyöilmoituksella, jolla varmistetaan että asennukset tehdään turvallisesti ja asianmukaisesti ammattilaisten toimesta, ja että yhtiölle ei aiheudu vahinkoja.

 

Turvallisuusalan keskusjärjestön (TUKES) julkaisemasta Kodin sähköturvallisuus oppaasta löytyy lisää tietoa aiheesta.

 

Energian säästö

 

Asuinkiinteistön hoitokuluista noin 40 % muodostuu energian ja veden kulutuksesta. Pienillä toimenpiteillä ja järkevällä energiankäytöllä jokainen asukas vaikuttaa näihin hoitokustannuksiin.

 

Motivan kotisivuilta löytyy vinkkejä vedensähkön ja lämpöenergian kulutukseen.

 

Vuotavista vesihanoista ja wc-pöntöistä on ilmoitettava heti yhtiön huoltoliikkeelle. Jatkuva vuoto voi aiheuttaa yhtiölle tuhansien eurojen lisälaskun!

 

Jätehuolto

 

Jätteet on lajiteltava jätehuoltomääräysten mukaan. Oikeaoppinen jätteiden lajittelu tuo taloyhtiölle säästöjä. Turun seudun taloyhtiöissä kerättävät jätejakeet ovat:

 

  • polttokelpoinen jäte
  • kartonki ja pahvi
  • lasi
  • metalli
  • biojäte

 

Tarkemmat lajitteluohjeet löytyvät Lounais-Suomen jätehuollon kotisivuilta.

 

Taloyhtiöiden omien jäteastioiden lisäksi lähialueilla sijaitsee pakkausjätteiden vastaanottopisteitä, joihin voi toimittaa kaikki pakkausjätteet.

 

Ongelmajätteet, sähkölaitteet, huoneistojen remonttijätteet ja vanhat kalusteet on jokaisen asukkaan toimitettava itse niille tarkoitettuihin paikkoihin!

 

Turvallisuus

 

Turvallisen taloyhtiön edellytys on turvallinen arki, johon jokainen asukas vaikuttaa omilla toimillaan. Kaikissa taloyhtiöissä on oma pelastussuunnitelma, josta selviää kiinteistön turvallisuusriskit ja niihin varautuminen sekä ohjeet vaaratilanteissa toimimiseen.

 

Pelastussuunnitelmasta saat lisätietoja taloyhtiön turvallisuuspäälliköltä tai isännöitsijältä.

 

Jokaisen asukkaan tehtävänä on huolehtia, että oman huoneiston riskit ovat tiedossa ja ne on huomioitu. Riskien kartoittamisessa voi hyödyntää Suomen Pelastusalan keskusjärjestön julkaisemaa riskienarviointilomaketta. Ohjeita turvalliseen arkeen löytyy Kodin turvaoppaasta.

 

Tärkeää:
Asukkaan vastuulla on huolehtia, että kotona on riittävästi palovaroittimia, ja että ne toimivat. Palovaroittimia pitää olla yksi jokaista 60m2 kohti.

 

Pysäköinti taloyhtiön alueella

 

Arjen sujuvuuden vuoksi on tärkeää, että autot pysäköidään oikeaan paikkaan. Pelastusteitä ei saa tukkia autoilla ja vieraspaikat on tarkoitettu taloyhtiössä vierailevien autoilijoiden käyttöön.

 

Yhtiöjärjestyksessä on määritelty, ovatko autopaikat osakkaiden vai taloyhtiön hallinnassa. Taloyhtiö voi vuokrata hallinnassaan olevia parkkipaikkoja asukkaiden käyttöön. Autopaikan vuokraavalla on oltava auto säännöllisessä käytössä. Isännöitsijä ylläpitää autopaikkarekisteriä ja jonotuslistaa.